---

Hannu Ojala

6.11.2011, Hannu Ojala, taloudenhoitaja ja jäsenvastaava, työsuojeluvaltuutettu

Lakolla saavutettu työehtosopimus

Talven odotuksen alla saatiin Metallityöväenliiton ja Teknologiateollisuuden välille työehtosopimus.

Keväällä Metalliliitto julkaisi neuvottelutavoitteensa ammattiosastojen esitysten ja edellisen liittokokouksen päätösten mukaisesti. Tuolloin neuvottelut eivät johtaneet muuhun kuin sopimuksen irtisanomiseen.

Syksyn alun neuvotteluissa Teknologiateollisuus esitti keväisen 1,5 % palkankorotustarjouksensa. Metallin pyyntö oli 6 %. Neuvottelut käytiin tuloksettomina ja Metalli valmistautui työtaistelutoimenpiteisiin.

Keskusjärjestöt (SAK ja Elinkeinoelämän keskusliitto) kävivät omia neuvottelujaan Valtioneuvoston (hallitus) tukemina. Mikä oli saanut työnantajat neuvottelupöytään SAK:n kanssa, vaikka EK oli ilmoittanut reteesti vuonna 2008 tulopoliittisten ratkaisujen olevan eilispäivää?

Selkeästi oli havaittavissa liittojen välinen palkkakilpailu ja toinen toistaan korkeammat palkkavaatimukset. On ollut havaittavissa, että suljettu sektori on saanut korkeimmat korotukset muutaman viime sopimuskierrokseen aikana. Ei voi olla, että suljettu sektori on palkkajohtaja maassa, joka elää viennistä tulevien eurojen varassa.

Tupot olivat siis eilispäivää ja eläkööt ”raamisopimus”. Metallilla oli laadittu yhteistyösopimus Toimihenkilöliittojen kanssa. Sopimusneuvottelujen katkettua tuloksettomina Metalliliitto, Ammattiliitto Pro ja ylempien toimihenkilöiden YTN julistivat alalle ylityökiellon ja lisäksi Metalli ja Pro antoivat lakkovaroituksen.

Metallin liittotoimikunta antoi suosituksen liittovaltuustolle neuvottelujen aloittamisesta ”raamisopimuksen” mukaan. Työnantajien tarjouksessa näytteli merkittävää osaa paikallinen erä ja koulutuspäivät. Metallin liittovaltuustolle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hylätä sopimus. Lakko alkoi seuraavana päivänä. Lakkoon osallistui 32 000 Metallin ja Pron jäsentä.

Valtakunnansovittelija antoi 23.10.2011 teknologiateollisuuden lakkoon sovintoehdotuksen, jonka liittovaltuusto hyväksyi seuraavana päivänä. Lakko päättyi.

On ilmiselvää, ettei ilman lakkoa ja lakon laajenemisen uhkaa olisi saavutettu tämän sisältöistä sopimusta. Tässä muutamia pääkohtia sopimuksesta:

• Yleiskorotus 1,6 % ja paikallinen erä 0.8, jonka kohdentamisesta sovitaan. Jos sopuun ei päästä voidaan liitoilta pyytää apua ja jos näinkään ei sovita maksetaan se yleiskorotuksena kaikille 1.10.2011 (maksetaan taannehtivasti jos ei toisin sovita).
• Palkkataulukkoja korotetaan 2,4 %
• Lisiä korotetaan 2,4 %
• Kertaeränä maksetaan 150 € vuoden 2012 alussa
• Toinen paikkakuntakalleusluokka poistuu 1.1.2012 ja noudatetaan ensimmäistä kalleusluokkaa. Tämä merkitsee 1,18 %:n korotusta toisen paikkakuntakalleusluokan taulukkopalkkoihin.

Vuosi 2012

• Korotuksista ja ajankohdasta neuvotellaan paikallisesti ja asiasta sovittava kirjallisesti 31.10.2012 mennessä. Jos sopua ei synny, palkkoja korotetaan 1,3 % yleiskorotus ja 06 % paikallinen erä 1.11.2012. Jos sopuun jakamisesta ei päästä, niin maksetaan kaikille yleiskorotuksena.
• Palkkataulukkoa 1,9 %
• Lisiä 1,9 %

Muuta

• Luottamusmiehen vapautus työstä nostetaan 1-8 tuntia
• Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä määrääviä kertoimia korotettiin 5 %
• Kouluttautumisvapaa. Hallitus valmistelee koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamisen erityisellä verovähennyksellä. Osallistuminen työnantajan määräämällä tavalla vuosittain kolmen päivän ajanhenkilöstön osaamista lisäävään koulutukseen ja yli 55-vuotiaiden kohdalla päiviä voidaan käyttää myös työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Sekä yhdeksään työehtosopimuksen pykälään parannuksia tai tekstiselvennyksiä.
• Isyysvapaan ajalta maksetaan keskituntiansion mukaista palkkaa enintään 6 arkipäivän pituisen kalenterijakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.

Valtiovallan toimenpiteitä

• Lomakorvauksen jaksotus poistuu
• Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostetaan 75 prosentista 80 prosenttiin.
• Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
• Työeläkemaksujen noususta kompensoidaan 0,2 prosenttiyksikön suuruinen osuus alentamalla ansioverotusta.
• Yhteisöveroa alennetaan lisää 0,5 prosenttiyksikköä.

Yhteenvetona edellisestä voidaan sanoa, ettei sopimus ole järin huono. Oma esityksemme olisi ollut puhdas palkkaratkaisu 6 %. Saamme 4,3 % palkankorotukset ja 150 euron kertakorvauksen. Lukuisia parannuksia työehtoihin, työttömyysturvaan, sosiaalisiin etuuksiin sekä verotukseen. Jos joku uskoo lakkoa laajentamalla ja jatkamalla olisi päästy parempaan sopimukseen, niin olkoon hän uskomuksessaan vahva.

Hyvää loppuvuotta toivottaen

Hannu
Työsuojeluvaltuutettu ja taloudenhoitaja

P.S. Sanomain toimittaja kyseli Risto Alangolta, miksi valtakunnansovittelija sovittelee kaikki teknologiateollisuuden sopimukset? Pitäisi vissiin katsoa peiliin…